Historia

Lentotoiminnan aloitus

Lentotoiminnalla on Seinäjoen seudulla yli puolivuosisataa pitkät perinteet. Siviili-ilmailu alkoi Etelä-Pohjanmaalla 1937. Tuolloin Etelä-Pohjanmaan Ilmapuolustusyhdistys hankki eduskunnan myöntämillä varoilla Klem-merkkisen koneen. Sotien jälkeen ilmapuolustusyhdistykset jouduttiin lopettamaan. Seinäjoella toimi samaan aikaan lennokkikerho, joka rakensi liitokoneita. Toiminta kehittyi edelleen vuonna 1949, jolloin perustettiin Seinäjoen Ilmailukerho. Sen toiminta jatkui aina vuoteen 1963 saakka. 1950-luvulla lentoliikennettä aloiteltiin Joupinkylällä, lähellä nykyistä Joupin kauppakeskusta. Lentotoiminta Joupinkylällä jatkui 1960-luvun lopulle saakka, jonka jälkeen lentotoiminnassa Seinäjoen seudulla oli muutaman vuoden tauko. Seinäjoen, Vaasan ja Kauhavan lentokerhojen kattojärjestöksi syntyi Pohjanmaan Ilmailuyhdistys. Seinäjoen ympäristön harrastajista koostunut Lakeuden Lentäjät toimi vuosina 1967–1973 Pohjanmaan Ilmailuyhdistyksen ylläpitämällä Menkijärven kentällä Alajärvellä.

Siirtyminen Rengonharjulle

1970-luvulla Etelä-Pohjanmaan Ilmailukerho, EPIK, etsi sopivaa paikkaa lentoharrastukselle. Tuolloin Ilmajoen Ilmailukerho -nimellä toiminut kerho löysi paikan Ilmajoen Rengonharjulta. Ilmailukerhon aktiivisen jäsenistön ansiosta vuosien 1974–75 aikana rakennettiin Ilmajoen lentopaikka. Talkootöihin liittyivät myös seinäjokiset ilmailijat. Valmiin kiitotien pituus oli tuolloin 600 metriä ja sijainti oli nykyisen kiitotien sivussa. Ensimmäinen lentokone, Piper Cherokee, laskeutui Rengonharjulle lokakuun 17. päivänä 1976.

Rengonharju-säätiö

Vuonna 1977 perustettiin Rengonharju-säätiö ylläpitämään lentoaseman toimintaa. Rengonharju-säätiön perustajina olivat Ilmajoen, Jalasjärven, Nurmon ja Peräseinäjoen kunnat, Seinäjoen kaupunki, Etelä-Pohjanmaan Ilmailukerho ry, Seinäjoen yrittäjät ry, Ilmajoen ja Seinäjoen säästöpankit ja Ilmajoen yksityisyrittäjät ry. Säätiö teki mittavan työn, jotta lentoaseman toiminta ja erityisesti reittiliikenne sai jatkua ja kehittyä. Toisin kuin nykyään, kentän tuomat mahdollisuudet alueen ihmisille ja yrityksille eivät olleet vielä 1970-luvun lopulla itsestään selviä. Etelä-Pohjanmaan Ilmailukerho jatkaa edelleen omaa toimintaansa harrasteilmailun parissa Seinäjoen lentoaseman kenttäalueella. Rengonharju-säätiön nykyiset hallintokunnat ovat vuoden 2009 alussa tapahtuneiden kuntaliitosten jälkeen Seinäjoki, Ilmajoki, Kurikka, Jalasjärvi ja Lapua.

Lentoliikenne

Säännöllinen reittiliikenne Rengonharjulla alkoi 1983 Wasawingsin toimesta. 1980-luvun lopulla yhtiö jatkoi toimintaa Pohjanmaan Lento Oy -nimellä. Yhtiön toiminta päättyi vuonna 1992. Air Botnia aloitti lentoliikenteen Seinäjoelta 1980–90-lukujen taitteessa. Air Botnian lennot Rengonharjulle loppuivat kuitenkin alkuvuonna 1999 lennonjohtajien lakkoon. Finnish Commuter Airlines (FinnComm) aloitti lennot Seinäjoelta huhtikuussa 1999. Ensimmäiset vuodet lennettiin Golden Air -lentoyhtiön 34-paikkaisilla Saab-potkurikoneilla. Ensimmäinen FinnCommin omalla lentokoneella, 48-paikkaisella ATR-42:lla, tehty lento Rengonharjulle tapahtui vuonna 2005.

Lentoasema

Seinäjoen lentoasema vihittiin virallisesti käyttöön vuonna 1983. Lentoaseman lennonjohtotorni valmistui syksyllä 1992. Liikenteen kasvun myötä vuosituhanteen vaihteen jälkeen terminaali laajennettiin nykyiseen kokoonsa. Laajennus valmistui vuonna 2003. Uusimman, alkuvuonna 2009 valmistuneen laajennuksen jälkeen lentoasemalle saatiin lisää toimistotilaa. Uudistettu toimistosiipi mahdollistaa muun muassa FinnComm Airlinesin pääkonttorin toiminnan myös jatkossa Seinäjoen lentoaseman yhteydessä.

Kiitotien kehitys

1976 - 600 m
1981 - 1200 m
1986 - 1540 m
2009 - 2000 m

 

Laajennettu kiitotie ja asemataso vihittiin käyttöön 14.8.2009. Kiitotiellä on nyt pituutta 2000 m ja leveyttä 45 m. Kuvassa lentoaseman päällikkö Aki Rasku, Finncomm Airlinesin toimitusjohtaja Juhani Pakari, liikenneministeri Anu Vehviläinen, Rengonharjusäätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Paavola ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Tapio Liinamaa.